KLM:n historia

Kahdeksan liike-elämässä ja pankkialalla toimivaa sijoittajaa perusti Koninklijke Luchtvaart Maatschappij voor Nederland en Koloniënin (Alankomaiden kuninkaallisen lentoyhtiön Alankomaissa ja siirtokunnissa) 7. lokakuuta 1919. Näin ”Lentävästä hollantilaisesta”, joka oli aikoinaan ollut vain legenda, tuli totta. Albert Plesmania pyydettiin vastaamaan uuden yhtiön päivittäisestä johtamisesta, ja hänet nimitettiin KLM:n hallintovirkailijaksi. Myöhemmin hänestä tuli KLM:n ensimmäisen hallintoneuvoston puheenjohtaja vuonna 1946. Kuningatar Wilhelmina oli myöntänyt yhtiölle luvan käyttää ”kuninkaallinen”-määritettä jo ennen sen perustamista, mikä korosti siviililentoteollisuuden kasvavaa tarvetta Alankomaissa.

KLM järjesti neitsytlentonsa 17. toukokuuta 1920, ja siitä saivat alkunsa Lontoon ja Amsterdamin väliset reittilennot. Lentäjä Jerry Shaw lensi vuokratulla De Havilland DH-16 -koneella Lontoosta Amsterdamin Schipholin lentokentälle. Lennolla oli mukana kaksi toimittajaa, Lontoon pormestarin kirje Amsterdamin kollegalleen, sekä pino sanomalehtiä.

KLM lisäsi ensimmäisen Fokker-koneen kalustoonsa, ja näin sai alkunsa pitkä yhteistyö hollantilaisen lentokonevalmistajan kanssa, joka tuli jatkumaan miltei 100 vuotta.

KLM myös perusti oman huoltojaostonsa vuonna 1921. Engineering & Maintenance -jaostosta tuli aikanaan yksi maailman suurimmista lentokone-, moottori- ja komponenttihuoltoyrityksistä.

Comité Vliegtocht Nederland-Indiën (Alankomaiden Itä-Intian Lentokomitean) aloitteen ansiosta KLM suoritti ensimmäisen mannertenvälisen koelentonsa Amsterdamista Bataviaan (nykyään Jakarta Indonesiassa) yksimoottorisella Fokker F-VII -koneella, ja osoitti samalla, että Euroopan ja Aasian välille kyettiin luomaan turvallinen lentoyhteys.

Vuonna 1924 KLM myös kuljetti turvallisesti arvokkaan siitoshärän Ranskaan, ja tästä alkoi erikoistuneiden eläinkuljetuspalveluiden tarjoaminen.

KLM aloitti säännöllisen liikenteen Amsterdamin ja Batavian välillä. Se oli maailman pisin säännöllinen reittilento ennen toista maailmansotaa. Kun yhteys Aasiaan oli luotu, KLM levitti siipensä kyseisen maankolkan ylle.

KLM otti käyttöön ensimmäisen täysmetallisen lentokoneensa, Douglas DC-2:n, ja asetti samalla uudet laatuvaatimukset kalustolleen. PH-AJU-tunnukselle rekisteröity Douglas DC-2 Uiver (Stork) -lentokone voitti ensimmäisen palkinnon Lontoo-Melbourne-lentokilpailun tasoitusluokassa, jossa kuljetettiin matkustajia ja rahtia.

KLM myös aloitti vuonna 1934 lennot Alankomaiden ja Karibian välillä, jotka lennettiin Amsterdamista Curaçaoon muutaman teknisen välilaskun avulla. Curaçaoon aiottiin asettaa valmiuteen yksi lentokone ensimmäistä Atlantin ylittävää lentoa varten. KLM:n uusi ”Länsi-Intian keskus” yhdisti kyseisen maanosan Amerikan mantereelle keskuksen lentojen avulla.

KLM:n ensimmäinen matkustamohenkilökunta astui palvelukseen. Stuertit (ja myöhemmin lentoemännät) vastasivat etupäässä lennon turvallisuudesta, mutta he myös huolehtivat matkustajista.

Alankomaat valloitettiin toisen maailmansodan aikana, eikä KLM voinut enää suorittaa lentoja Amsterdamista. Suuri osa lentoyhtiön koneista ja laitteistosta tuhoutui sodan aikana. KLM:n Länsi-Intian Komppania kuitenkin jatkoi toimintaansa. KLM:n henkilöstö käytti myös yhtä säästyneistä lentokoneistaan suorittaakseen lentoja Bristolin ja Lissabonin välillä British Overseas Airways Corporationin (BOAC:n) tilauksesta.

Kun Alankomaat vapautettiin, KLM elvytti nopeasti kotimaisen palveluverkostonsa ja aloitti uudelleen lennot Euroopassa, Lähi-Idässä ja Aasiassa sijaitseviin kohteisiin.

Kun lentokoneet kehittyivät ja niiden kapasiteetti yhä pitempiin lentoihin parani, Atlantin ylittävistä lentoreiteistä tuli kannattavampia. KLM oli ensimmäinen lentoyhtiö, joka alkoi suorittaa aikataulun mukaisia lentoja New Yorkista manner-Eurooppaan, mikä loi mainion pohjan sen Atlantin ylittävälle palveluverkostolle. Pian lennettiinkin myös Keski- ja Etelä-Amerikkaan.

Toimiessaan International Air Transport Associationin (IATA:n) alaisuudessa, KLM otti ensimmäisen luokan paikkojen lisäksi käyttöön edullisemman turistiluokan paikat, mikä toi lentomatkailun entistä useamman matkailijan ulottuville. KLM alkoi lahjoittaa ensimmäisen luokan matkustajilleen Delftware-miniatyyritiloja, jotka alkuun täytettiin likööreillä ja myöhemmin alankomaalaisella ginillä. Vielä nykyäänkin näitä miniatyyrejä lahjoitetaan KLM:n World Business -luokan matkustajille. Mallisto kasvaa uudella talolla joka vuosi KLM:n merkkipäivänä, 7. lokakuuta, ja talojen numerointi on sama kuin KLM:n ikäkin.

KLM otti käyttöön Economy-luokan, jonka avulla lentomatkailusta tuli mahdollista entistä useammalle ihmiselle.

KLM kuljetti yli miljoona matkustaa vuosittain ensimmäistä kertaa historiansa aikana.

KLM otti käyttöön ensimmäisen Douglas DC-8 -lentokoneensa ja astui samalla suihkumoottorien aikakaudelle, jona suihkumoottoreita käyttävät lentokoneet hiljalleen korvasivat propellikoneet. Suihkumoottorikoneissa yhdistyi suurempi nopeus ja laajempi käyttöalue, joka edellytti vähemmän välilaskuja, mikä typisti lentoaikaa huomattavasti ja teki lentomatkailusta käytännöllisempää matkustajillekin. KLM jatkoi palveluverkostonsa laajentamista ja yhdisti Alankomaat alati kasvavaan määrään kansainvälisiä kohteita.

KLM perusti NLM:n eli Nederlandse Luchtvaart Maatschappijin (Alankomaiden lentoyhtiön), joka myöhemmin nimettiin NLM Cityhopperiksi; se toi uutta vipinää KLM:n kotimaan lentojen palveluverkostoon.

KLM aloitti toiminnan uudesta kotipaikastaan, jonka keskusterminaali ja kiitoradat sijaitsivat monen kilometrin päässä ”vanhasta Schipholista”. Suuri keskuskenttä sai nimekseen Amsterdam Airport Schiphol. Se oli suunniteltu palvelemaan lisääntynyttä lentoliikennettä ja alati kasvavaa suurempien lentokoneiden määrää, ja sen kentän vieretysten sijoitellut kiitoradat oli aseteltu kompensoimaan Alankomaiden alati muuttuvia tuulia.

KLM lanseerasi Boeing 747 -koneet ja otti nämä leveärunkoiset lentokoneet käyttöönsä osana kalustoaan. Boeing 747 oli kaksi kertaa edeltäjäänsä, Douglas DC-8:aa, leveämpi ja kykeni kuljettamaan jopa 350 matkustajaa.

KLM kehitti seuraavaksi Boeing 747 Combi -tyypin koneet, jotka paransivat yhtiön kilpailukykyä parantamalla sen kalustokapasiteettiin joustavuutta ja siirtämällä matkustamon ja rahtitilan välistä väliseinää rungon sisällä.

KLM etsi Yhdysvalloista pätevää yhteistyökumppania, joka kykenisi rakentamaan maailmanlaajuisen palveluverkoston. Tästä sai alkunsa yhteistyö Northwest Airlines -lentoyhtiön (NWA:n) kanssa, joka myöhemmin sulautui osaksi Delta Air Lines -yhtiötä. Yhteistyökumppanit Air France, Delta Air Lines ja KLM perustivat ajan myötä menestyksekkään, Atlantin ylittävän yhteishankkeen.

KLM Cityhopper perustettiin alankomaalaisen Netherlines-lentoyhtiön ja NLM Cityhopper -yhtiön fuusion seurauksena. Tästä tytäryhtiöstä tuli tärkeä syöttölentoyhtiö KLM:lle, sillä se toi matkustajat Euroopasta Schipholiin ja teki lentokentästä vieläkin tärkeämmän lentoliikenteen keskuksen.

KLM oli manner-Euroopan ensimmäinen lentoyhtiö, joka perusti kanta-asiakasohjelman. Tämä Flying Dutchman -ohjelma sulautettiin osaksi KLM:n ja Air Francen nykyisin yhdessä asiakkailleen tarjoamaa Flying Blue -ohjelmaa vuonna 2005.

Alankomaat ja Yhdysvallat allekirjoittivat Avoin taivas -sopimuksen, jonka ansiosta KLM pystyi toteuttamaan lentojaan mihin tahansa Yhdysvalloissa sijaitsevaan kohteeseen, jonka yhtiö katsoo kannattavaksi.

Avoin taivas -sopimuksen kirjoittamisen jälkeen Yhdysvaltain liikenneministeriö myönsi Northwest Airlinesille ja KLM:lle kilpailuoikeudellisen koskemattomuuden. Tämä mahdollisti tiiviimmän yritysten välisen yhteistyön, joka poiki onnistuneen strategisen kumppanuuden NWA:n kanssa.

KLM ja NWA ottivat yhdessä käyttöön World Business -luokan (WBC:n) mannertenvälisillä lennoillaan. Economy-luokan täydentäjäksi suunniteltu WBC kehittyi pian huippumoderniksi mukavuusluokaksi. KLM poisti käytöstä ensimmäisen tai royal-luokan.

KLM laajensi palveluverkostonsa Aasiaan aikataulun mukaisten Pekingin lentojen myötä. Tätä seuraavina vuosina Kiinaan lisättiin monia uusia kohteita, ja Amsterdam Airport Schiphol tuli tunnetuksi ”Kiinan porttina Eurooppaan”.

KLM ja Air France tekivät kaikkien aikojen fuusiokaupat, joiden tuloksena muodostui AIR FRANCE KLM, maailman suurin kumppanilentoyhtiö. KLM liittyi osaksi SkyTeamiä, joka on yksi kolmesta maailmanlaajuisesta lentoyhtiöiden liittoumasta.

AIR FRANCE KLM nousi Dow Jonesin kestävyysindeksin kärkeen ensimmäistä kertaa, ja pysyi johtopaikalla järkähtämättömästi vuoteen 2016 saakka. Sen jälkeen AIR FRANCE KLM on jatkanut uraauurtavaa työtään kestävän lentoliikenteen kehittämisessä.

Martinair Holland N.V.:stä tuli KLM:n täysin omistama tytäryhtiö. Lentoyhtiön matkustajapalvelut lakkautettiin lopulta, mutta sen rahtipalvelut liitettiin osaksi Air France KLM MARTINAIR Cargoa.

KLM on etsinyt pitkään vaihtoehtoja fossiilipolttoaineille, ja se lensikin hiljattain ensimmäisen lentonsa Amsterdamista Pariisiin osittain biokerosiinin voimalla. Tytäryhtiönsä SkyNRG:n kautta KLM on tehnyt yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa tutkiakseen vaihtoehtoja, joilla ei olisi kielteisiä vaikutuksia luontoon tai ravintoketjuun.

KLM jätti jäähyväiset viimeiselle Fokker F70 -lentokoneelleen ja päätti samalla liki vuosisadan mittaisen yhteistyönsä Fokker-valmistajan kanssa. KLM standardoi Cityhopper-kalustonsa Embraer-lentokoneiden lanseerauksen myötä.

KLM juhli 100-vuotispäiväänsä ja säilytti samalla asemansa maailman vanhimpana lentoyhtiönä, joka toimii edelleen alkuperäisellä nimellään.

KLM kuljetti yli 35 miljoonaa matkustajaa vuodessa ja rikkoi oman ennätyksensä.

COVID-19-pandemia sai aikaan myös maailmanlaajuisen kriisin lentoyhtiöille. KLM:n oli pakko leikata lentojen määrää rajusti, ja yhtiö kärsi vakavia tappioita.

Kun matkustusrajoituksista luovuttiin, matkustajavirrat kasvoivat eksponentiaalisesti.

KLM lanseerasi Premium Comfort -luokan, joka on uusi matkustusluokka, joka on suunniteltu laajan asiakastutkimuksen avulla.

KLM ja Air France ilmoittivat yhdessä aikomuksestaan investoida huomattavasti kaluston uusintaan tulevina vuosina. Kesästä 2024 alkaen Boeing 737 -lentokoneita aletaan korvata uusilla Airbus A321neo -lentokoneilla lyhyillä ja keskipitkillä lentoreiteillä. Airbus A350 korvaa käytössä olevat Boeing 777- ja A330-koneet vuodesta 2026 alkaen. Uudet lentokoneet ovat huomattavasti puhtaampia, hiljaisempia ja tehokkaampia edellisten sukupolvien koneisiin verrattuna.